Ajatus viilettää ohi, ei jää.
Ehkä hyvä niin, menköön kesätuulen mukana,
ei tänne nyt kannata jäädäkään.
Sumussa, niskajumissa, alkavassa flunssassa.
Pääparka.
Lohdutan sitä Tove Janssonin Kuvanveistäjän tyttärellä.
Mies ja tytär toivat torilta mansikoita, ihana lohtu sekin.
Kesän ensimmäiset.
Kyytiä sille niskajumille, ja alkavalle flunssalle yllättävän pikaista loppua!
VastaaPoistaKiitti Pirkko, huomenna fysioterapia ja flunssan oireet yritän karistella pois. Kyllä tästä noustaan.
VastaaPoistaVoi, lähtispä toi flunssa nyt huitsin kuukkeliin sieltä. Meillä kovin samanmoista ollut täällä, nyt jo toivutaan.
VastaaPoistaEilen katsoin niin ihanan toipilaspätkän, että uskallan suositella, varsinkin jos ihan lepotilaan päädyt.Päiväni Margueritten kanssa lääkitsi kuin mummon mustaherukkamehu.
Jenni! Tuntuu, että varotteli vaan, jes :) Ihanaa, että mainitsit tosta leffasta, se on mulla odottamassa, ostin joku aika sitten, mutta en ole vielä katsonut.
VastaaPoistaTuo veistos on niin hieno! Upea..en oikein osaa sanoa siitä muuta. Ja vielä se, että pidät (?) sitä hellästi kädessä tekee siitä koskettavamman.
VastaaPoistaKirjailijatar! Voi että ihan itkettää sanasi, kiitos! Kyllä itse pidän sitä ja tytär 7 v otti kuvan :) Se on vauva-muumio-omakuva, aika tärkeä siitä tuli, mun :) Kiitos.
VastaaPoista