Oih mikä kirjoitus ja huumaava kipsi!Tuolle vauvalle tai muumiolle sinussa ja meissä kaikissa haluaisin jakaa ajatuksen, josta itse lainasin yhdelle opettavaiselle vuodelle loppusanat.Irja Eskola kirjoittaa:
"Että kulkisit rohkeasti ohi esteiden ja ennakkoluulojen yli epäilyn ja epävarmuuden näkisit oman tiesi kuulisit kutsumuksesi tunnistaisit mikä on sinun ja sinua varten
että kuulisit tarkasti sanojen vaiettua havahtuisit ääneen sisältäsi kuiskaavaan
kertaisit kaikuna sen mikä lopulta kantaa luottaen kulkisit ja löytäisit sen mikä sinulle on hyvää, kaunista ja oikein." Voi teitä viisaita naisia, kiitos kun jaatte ajatuksianne.
Suloinen teksti. Sinäkin♥ Minulla on vilkasta liikehdintää ajatuksissa ja silti ihan stoppi olo. Huomisen vapaan koitan sisulla puurtaa ypöyksin töissä, jotyta oppijoiden todistuksissa kaikki olisi oikeassa kohtaa ja mukana kaunis kirje.
Poikanen haluaisi oppia soittamaan kitaraa, kun löysi minun vanhan kaapista. Huomaan unohtaneeni kaiken. Miten voikin, vaikka muistan miten 12veenä ajelin kitaralaukkuni kanssa Salon musiikkiopistolle kerran viikossa. Apua. Mutta iloitsen tästä innostuksestansa.
Unet ovat viisaita, niitä vaan ei aina muista mutta tekevättehtävänsä kuitenkin. En kyllä muista sitäkään miltä minttu tuoksuu, mutta minttukuvasi houkuttelee ostamaan minttua heti kun kaupat perjantaina avautuvat.
Jenni! Kiitos. Tästäkin. Upea teksti ja niin totta. Rohkeutta, sitä tässä tarvitaan. Ja kiitos kun käyt juttelemassa täällä, se pitää ajatukset hengissä.
tinttarus! Ihanaa höpötystä, kiitos kun tulit ja höpötit! :) Voi sua ahkeraa, saithan torstain homman kuntoon? Ja ihana poika ja kitara. Meillä soi kitarat ja kaikki torstaina konsertissa... Voi hyvin, lauantain vapautta!
Pirkko! Niin ne on, moni asia selvinnyt unien kautta :) Joko sait mintun?
Kirjailijatar! Hui. Vaikka varmaan hauska sellainen kipsinaama olisikin. Täällä paistaa nyt, entä siellä?
Ritva! Niitähän ne, juuri niitä :) Mulla ei ole ollut kipsiä missään, paitsi tytön jalassa koko viime syksyn. Mutta on se ihana työstettävä, Olen jäänyt koukkuun.
Ihania kuvia, niissä on sama kevään tuntu, jota olen ihmeissäni katsellut puiden alettua viimein vihertämään täälläkin. Kummallista, miten erilaiseksi olotila kevään myötä muuttuu! Nyt kun on pari päivää aikaa, olen yrittänyt ottaa kiinni blogilukemisia. Täälläkin monta kiinnostavaa otsikkoa, joihin aion palata koneen äärellä (nyt vain kännykkä tarjolla). Ensin kuitenkin lähden ostamaan äidille synttärikukkia! :)
Love the pictures..feelings..mmm her the spring comes now. not so much green yet, just a little, but when it comes up here, it all comes at the same time, like an explosion..preparing..
Oih mikä kirjoitus ja huumaava kipsi!Tuolle vauvalle tai muumiolle sinussa ja meissä kaikissa haluaisin jakaa ajatuksen, josta itse lainasin yhdelle opettavaiselle vuodelle loppusanat.Irja Eskola kirjoittaa:
VastaaPoista"Että kulkisit rohkeasti ohi esteiden ja ennakkoluulojen
yli epäilyn ja epävarmuuden
näkisit oman tiesi
kuulisit kutsumuksesi
tunnistaisit mikä on sinun ja sinua varten
että kuulisit tarkasti sanojen vaiettua
havahtuisit ääneen
sisältäsi kuiskaavaan
kertaisit kaikuna sen
mikä lopulta kantaa
luottaen kulkisit ja
löytäisit sen
mikä sinulle on hyvää, kaunista ja oikein."
Voi teitä viisaita naisia, kiitos kun jaatte ajatuksianne.
Suloinen teksti. Sinäkin♥
VastaaPoistaMinulla on vilkasta liikehdintää ajatuksissa ja silti ihan stoppi olo. Huomisen vapaan koitan sisulla puurtaa ypöyksin töissä, jotyta oppijoiden todistuksissa kaikki olisi oikeassa kohtaa ja mukana kaunis kirje.
Poikanen haluaisi oppia soittamaan kitaraa, kun löysi minun vanhan kaapista. Huomaan unohtaneeni kaiken. Miten voikin, vaikka muistan miten 12veenä ajelin kitaralaukkuni kanssa Salon musiikkiopistolle kerran viikossa.
Apua. Mutta iloitsen tästä innostuksestansa.
Mintun tuoksua odottelen. Pikkuruiset alut vilkuttavat yrttimaalta:)
Alkoi höpötyttää, huomaan.
Lempeää kevättä!!
Unet ovat viisaita, niitä vaan ei aina muista mutta tekevättehtävänsä kuitenkin. En kyllä muista sitäkään miltä minttu tuoksuu, mutta minttukuvasi houkuttelee ostamaan minttua heti kun kaupat perjantaina avautuvat.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKaunis teksti. Pilvehdintää oli tosiaan taivaalla eilen, kun istuin junassa ja oli aikaa tuijotella taivasta. Nyt on tullut tämä sade.
VastaaPoistaMuistin juuri, että kasvoistani tehtiin joskus sellainen kipsivalu, naamio. Mihinköhän sekin on hukkunut?
enkelin hiuksia taivaallasi!
VastaaPoistamulla on kipsimuistoja lähinnä käsissäni ja jaloissani olleista. kompura mikä kompura :)
Jenni! Kiitos. Tästäkin. Upea teksti ja niin totta. Rohkeutta, sitä tässä tarvitaan. Ja kiitos kun käyt juttelemassa täällä, se pitää ajatukset hengissä.
VastaaPoistatinttarus! Ihanaa höpötystä, kiitos kun tulit ja höpötit! :) Voi sua ahkeraa, saithan torstain homman kuntoon? Ja ihana poika ja kitara. Meillä soi kitarat ja kaikki torstaina konsertissa... Voi hyvin, lauantain vapautta!
Pirkko! Niin ne on, moni asia selvinnyt unien kautta :) Joko sait mintun?
Kirjailijatar! Hui. Vaikka varmaan hauska sellainen kipsinaama olisikin. Täällä paistaa nyt, entä siellä?
Ritva! Niitähän ne, juuri niitä :) Mulla ei ole ollut kipsiä missään, paitsi tytön jalassa koko viime syksyn. Mutta on se ihana työstettävä, Olen jäänyt koukkuun.
Ihania kuvia, niissä on sama kevään tuntu, jota olen ihmeissäni katsellut puiden alettua viimein vihertämään täälläkin. Kummallista, miten erilaiseksi olotila kevään myötä muuttuu! Nyt kun on pari päivää aikaa, olen yrittänyt ottaa kiinni blogilukemisia. Täälläkin monta kiinnostavaa otsikkoa, joihin aion palata koneen äärellä (nyt vain kännykkä tarjolla). Ensin kuitenkin lähden ostamaan äidille synttärikukkia! :)
VastaaPoistaHei AnnA! Kiva kun poikkesit, kiitos sanoista, nähdään :)
VastaaPoistaLove the pictures..feelings..mmm
VastaaPoistaher the spring comes now. not so much green yet, just a little, but when it comes up here, it all comes at the same time, like an explosion..preparing..
love Lycke