Hei, terveisiä viikonlopusta, kesäajasta, päiväunilta!
Olen hiukan höpertynyt täällä kirjojen,
papereitten ja ajatusteni kanssa,
mutta ei se mitään, hyvä näin, tälle oli nyt aika.
Auringon olen nähnyt, mutta ulkona en ole käynyt,
piti kyllä, mutta tulikin ne päiväunet juuri siihen saumaan.
Haaveiltiin tytön kanssa parvekkeen laitosta,
mutta säästellään vielä ja odotellaan kunnon lämmintä.
Vaikea ajatella viikkoa ja kaikkea sitä, mitä pitäisi taas ehtiä.
Parempi, että nyt vaan hengittelen loppuillan,
unohdan tietoisesti maanantain.
Se tulee sieltä varmasti ja vie taas mukanaan, asia kerrallaan.
Ihana iltavalo :)
Nämä päivät niin täysiä.
Vain hetkellisiä askeleita omille poluille.
Sen verran kuitenkin, että huomaa kuulevansa linnunlaulun
ja tuntee kiitollisena auringon.
Onhan sekin paljon, onhan.
Iltaisin
järkevä ajatus, punainen lanka, selvä sävel
on jo karannut.
Nukahdan kirjan sivuille.
Hassua, miten asiat toisinaan saavat yhtäkkiä,
pitkienkin mietintöjen ja vääntöjen jälkeen,
selkeää potkua ja soljuvaa virtaa,
niin että sitten vaan otetaan hatusta kiinni ja mennään.
Opinnäytetyöprosessini on käynnistynyt.
Taipaleesta tulee pitkä,
hidastempoinen ja muutenkin satumainen,
uskon vahvasti niin.
Aloitin myös kurssin
ja olen siitäkin oikein hyvilläni.
Märkää loskaa.
Turhan sitkeä nuha ja rasittava köhä.
Koti siivousta vailla, tuuletuksen tarpeessa.
Niinkuin tämä jomottava pääkin.
Pitänee ottaa huiliasento ja -asenne,
sulkea silmät, ajatella pieniä.
Odotella aurinkoa
ja puhdistavia tuulia.
Vihreää valoa.
Reitit.
Kulkemisen tavat.
Olemisen muodot.
Alukset.
Katsomisen merkityksellisyys.
Tämä on ollut. -Barthes
Tarvitsisin hengittelypäivän.
Hitaan ja hapekkaan.
Puhuttelevat mietteet, kupilliset kahvia
ja sateen jäljet kuivattava tuuli.
Kaupungista maalle, sieltä takaisin.
Puut. Pienet, isot puut. Juuret varmasti maassa.
Muutamassa tunnissa kurotaan
haaveet ja surut kiinni, puhutaan maat ja taivaat,
ollaan kuin aina ennenkin.
Lennettäisiin kauas, jos olisi sopiva hetki,
mutta nyt saimme kauniin päivän, kuvat ja talot.
Tärkeää ja riittävää siihen asti,
kunnes taas tavataan. Hei hei ystävälle.
Piia Lehden lumoavia töitä esillä Lillanissa.
