keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Painuvia pilviä






























Seisoin järvessä, 
olkapäissä auringon polte,
koivunsiemensade ympärillä.


Pehmeää tuulta ilmassa.
Painuvia pilviä, kevyttä aallokkoa.
Ihmiset karkasivat ukkoselta,
mutta niinpä karkasi ukkonenkin, 
ennenkuin ehti tullakaan. 


Pelloista huomaa, että pian ollaan elokuussa.
Ne värit ja värien sävyt, hurmaavat. 
Tämä aika on syvintä, sykähdyttävintä kesää.





 
 

 

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyllä vesi on tervetullutta, huomasin juuri, että yölä on täälläkin satanut.Raikastaa hetkeksi.

      Poista
  2. No nyt kyllä kirjoitit just minun ajatukseni ja tunnelmani kauniisti ja tiiviisti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiva kuulla :) Terveiset sinne sinun ajatuksillesi! Tässä heinä-elokuun vaihteesa on jotain tosi viehkoa, tuntuu sielussa asti. Ja elokuu, voi että, niin ihana kuukausi. Kunpa lämpö vaan jatkuisi.

      Poista
  3. Harmaa vesi muistuttaa jo seuraavasta vuodenajasta; on jotenkin salaperäisenkin näköinen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sellainen syyssalaisuus taitaa olla siinä jo tekeillä :)

      Poista