sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Vailla mitään































Täällä on nyt loma. Heräsin aamuyön valossa lukemaan kirjaa. Oi onni, sitten sai nukahtaa uudestaan, vailla mitään herätyksen vaatimuksia. Olkoot hitaat, pitkät ja helteiset viisi viikkoa!



keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Vapaudelle































Kuiskaus vapaudelle


Hento toiveeni:
kuljeskella rauhassa,
huomata kaunis.

































tiistai 23. kesäkuuta 2015

Saa jo



























Nyt saa jo laskea tunteja, sanoin. Loma on pian käsillä. Kuvat ovat eiliseltä työmatkalta. Tarvitsen uudet kumisaappaat. Kukalliset olis kivat. 




 





sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Saa aikaan tunteen































Hetkellinenkin 

toinen maisema 
aurinko
vapaa oleilu 
linnunlaulu 
ja yhteinen nauru 

saa aikaan tunteen
vapaudesta, mahdollisuuksista, siitä, 
mikä on 
kirkkainta.


 







torstai 18. kesäkuuta 2015

Henkäyksiä




































Silloin kun tarvitsin meren , kuljeskelimme hiljaisilla rannoilla. Toukokuu odotti kesää, meri kulkijoita ja rannat lomailijoita.Sää oli tuulinen, mutta vahvasti aurinkoinen. Meren yllä leijui jo lupaus utuisesta helteestä, häilyvän pehmeästä horisontista. Rantojen tuntumassa, suljettujen ovien, mutta avoimien ikkunoitten takaa saattoi aistia henkäyksiä menneistä ajoista, kuulla kaukaisen musiikin, vienon puheensorinan. Suihkulähde oli hiljaa, mutta en voinut olla huomaamatta sen ympärillä kulkeneita pitkähelmaisia naisia. Ihmeellinen, viehko tunnelma verhoili rantaa, suljettua rakennusta ja tuota mieleenpainunutta hetkeä. 



Hangon Casino




tiistai 16. kesäkuuta 2015

Toiveena
































Toiveena tehottomuus. Hidas laskeutuminen. Uinuva katse ja unenomaiset, satunnaiset ajatukset, mielellään äänettömätkin. Tunnelma, jossa tavoitteellisella tekemisellä ei ole sijaa, vaan jossa merkityksellisempää on oleminen, aistiminen, pienet huomiot kuten pehmeän tuulen suunta ja sielua koskettavat sanat, joita jää miettimään kirjaa lukiessa. Toiveena asettua tähän kesään, tähän hetkeen. Viimein. (säästä viis) 

Uskon vahvasti, että ilman pitkällisen puurtamisen jälkeistä tehotonta olemista ei voi virkistyä.
 


"Hidasrytminen kulkeminen viritti mieleni toiseen olotilaan."

Anneli Vainio
Eksyvä löytää, Matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä



maanantai 15. kesäkuuta 2015

Hänen päivänsä








































Se oli hänen päivänsä. Aamusta iltaan. 




 










Oli aurinko, hymyjä, rento pappi. Oli kaunista, oli hyvää ja oli paljon halauksia. Oli herkkuja, musiikkia ja ihania muistoja vuosien varrelta. Ne kaikki ihanat nuoret, voi että. Ja meidän oma, kaikista pikkuisin, niin aurinkoisena ja kauniina! Hän oli hyvin onnellinen päivästään.




 




perjantai 12. kesäkuuta 2015

Hetkeksi alas






























Heiluvat helmat on sovitettu vielä ennen huomista juhlaa. Minä olen leiponut kolmen sortin tortut, ja täällä ollaan nyt aikalailla tomusokerin peitossa. Istuin hetkeksi alas, lasi viiniä ja haikuvat ajatukset. Tekee mieli jo rauhoittua kesän äärelle, lakata juoksemasta, olla hiljaa pehmeästi hengitellen.


Siirrän tuolin niin,
että polvi tuntee, kun
ruusu koskettaa.

Shiki Masaoka




keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Tyttärelle































Täällä tehdään tyttärelle rippijuhlia. Puuhaa riittää, vaikka juhlat pidetäänkin poissa kotoa. Vielä on leipomista, hankintoja, bänditreenejä ja rauhallisen mielen ylläpitoyrityksiä. 




perjantai 5. kesäkuuta 2015

Ranskalaisia kirsikoita







Pikkuisen höperö tuubihuivi virkattu, olen yllättävästi kiintynyt tummansiniseen. Vahvoja unia, nämä tuuliset päivät vaellan väsymyksessä, epätietoisena siitä, mikä olikaan todellista. Valitsen kukkia, toivon villinvapaata kimppua, kukkakauppias näyttää hivenen epätoivoiselta. Päästään yhteisymmärrykseen muratin avulla. Muratista muistan Irlannin, voi voi, kaipaus. Kaipaan liikkeelle, toisaalle, yli meren, halki taivaan. Tyytyväisenä kuitenkin tässä ja nyt, ranskalaisia kirsikoita, hiljainen koti, kirja, joka vie kauas. 







tiistai 2. kesäkuuta 2015

Paljain jaloin








































Tytär on pakannut rippileiriä varten. Nyt laukku on jo sen verran täysi, että reissukaveri ei kyllä mahdu enää mukaan. Huomenna alkaa. 

Juhlamekko odottaa kaapissa, kaikki muutenkin aikalailla valmiina (näin kuvittelen). Tosin sopivia kenkiä ei olla löydetty, mutta kirkkoon kelpaa kuulema vanhat kengätkin, ja kuten äiti, voi tytärkin omien sanojensa mukaan juhlia kepeästi paljain jaloin. Oikea asenne :)