lauantai 27. elokuuta 2016

Alati muuttuva

































Kävin ulkona puiden sisällä. Aurinkoa, happea ja myllertävää tuulta. Vahva ja varma kallio jalkojen alla, tuulen synnyttämä villi liike ympärillä. Katseessa alati muuttuva näkymä, silmänräpäyksessä kaikki jo ihan toista. Liikehtivä kauneus, tavoittelin sitä.






perjantai 26. elokuuta 2016

Ja te tuhannet ajatukset










On ollut paljon ajatteluaikaa. Sohva on pysynyt lämpöisenä, säähavaintoja tehty parvekkeelta käsin ja kurkkuvirusta yritetty taltutella. Välillä pieniä pistoja ja sitten taas suurempia aaltoja hetkittäin hiljaisessa kodissa. Ihmeelliset, ajattoman hitaat päivät. Nukahdan kirjan sivuille, herään aamuyöllä kesken jääneestä lauseesta. Ja te tuhannet ajatukset, on ollut kerrankin kunnolla aikaa kuunnella teitä. Kiitos seurasta. 
 
(kurkkuvirus voisi jo häipyä, eilen luulin, että on jo menossa, mutta nyt se on täällä taas, takiainen)


Ps. Aalloista tulee peitto. Kesälangat on kärrätty kaupoista pois surettavan varhain ja jäin nuolemaan näppejäni tuon Novitan harmaan Aalto-langan kanssa. Jos huomaat jossakin, niin vinkkaathan! Neljä kerää tarvitsisin.




sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kohtaamisia kesässä - Hän näytti minulle Kokkolan






























































Hän tuli minua vastaan sinisessä paidassaan suloisesti hymyillen. Hyppäsin pienen punaisen auton kyytiin ja hän näytti minulle Kokkolan. Mentiin kahviloihin, kirjastoon, kirppareille, kuljettiin kaduilla ja nähtiin kaikki kauniit talot. Olin kysynyt varovasti olisiko mahdollista nähdä meri. Ja taas huristeltiin menemään, hän vei minut kiehtovaan näyttelyyn, Nuo ihanat naiset Potin rannalla. Kuljettiin vielä kaunista reittiä meren äärelle, hän taikoi kassistaan kahvia, lopuksi juotiin merikahvit, me hassut merinaiset siellä kauniissa maisemassa, kaikessa rauhassa. 
 


Tämä kesäkohtaaminen on jo perinne. Ollaan tavattu kaksi kertaa Kaustisella ja nyt tällä kertaa minä karkasin Kaustiselta Kokkolaan, ensi kesäksi meillä on jo uusi suunnitelma. 


Kiitos hienosta päivästä, ihastuttavasta kohtaamisesta!



  

lauantai 20. elokuuta 2016

Riittävät































Laskin vasta käsistäni kirjan ja olen sen jäljiltä aika lailla pyörryksissä. Se tuli ihan iholle, se tarttui vahvasti kiinni, sen sointi jäi ajatuksiin ja ilmaan, olemaan. Vahva suositus, vai oletko ehkä jo lukenut?


Minna Rytisalon Lempi

Peilistä katsoo vanha nainen, eikä kukaan enää sano, että olisin hyvin säilynyt ikäisekseni. Se, mitä sisällä tuntuu, on kuitenkin ihan samaa kuin nuorempana. Ihmisestä ei näe eikä tiedä, millaiset voimat tai intohimot hänen sisällään loiskivat. Me näemme aina vain yhden puolen, ihan kuin sivukuvan. Toinen puoli jää piiloon.


 
Joenvarsi maanantaina.
Riittävät 
kotikulmat, 
omat puskat, 
ystävän puhe rinnalla
saamaan arkiseen hopeanhohteen




 

torstai 18. elokuuta 2016

Hengittelemään






























Menen vähän hengittelemään, sanoin. 



 

maanantai 15. elokuuta 2016

On niin




































kaunista.




tiistai 9. elokuuta 2016

Muuta en tarvitse






Kukkayllätys maanantaina! Kannatti huseerata parvekkeella ja antaa elvytystä välinpitämättömyyden uhriksi joutuneelle tuoksuherneellekin, sillä eilen tuo ihanuus yllätti minut kukkimalla! Yksi ainokainen kaunotar, mutta se riittää, muuta en tarvitse. Tuo värikin! Lumoava, eikö!