Ihan kauhean paljon sanottavaa ei juuri nyt ole.
Kotona ei voi kokonaan pysyä, on oltava kriittisten alojen töissä, on otettava vastaan se mitä on tullakseen. On tehtävä oma osuus parhaansa mukaan.
Kevään kalenteri muiden töiden, harrastusten ja ilojen osalta on täynnä päälle vedettyjä rukseja. Joitakin voi onneksi siirtää, on mitä odottaa.
Tässä huolentäyttämässä merkillisessä ajassa teen pieniä hiippailuretkiä hiljaisille sivukujille vielä kun on sallittua kulkea ulkona. Katselen taivasta, pilvien liikettä. Seuraan, ja valjastin töissä lapset ja vanhemmat seuraamaan, kevään merkkejä. Sillä nyt se on viimein, kevät! Valo! Onneksi nyt, pimeässä tämä olisi vieläkin pahempaa. Tänään täällä kotona tehdään miehen kanssa kylvöjä. Parvekeaika on ihan pian! Ehkä voisin samalla vaihtaa jouluverhot pois. Luen Minna Rytisalon hienoa kirjaa Rouva C. Katsellaan englantilaisia rikossarjoja. Valmistelen jo niitä "sit ku-töitä". Kehittelen instagramiin ja facebookiin pikkuruisia sanataideharjoituksia lohduksi peruuntuneista kursseista. Kuvittelin myös siivoavani, mutta sitä ei ole vielä tapahtunut. Totuus on myös se, että juuri nyt huolella höystetyt päivätyöt vievät kaksinkertaisen energian työntekijältään.
Toivottavasti sinä voit hyvin. Mitä puuhailet tänään, mihin keskityt juuri nyt?
(kas, sanottavaa oli kuitenkin)
Tämä tilanne on poikinut monenlaista aivan uutta ajatusta, työtä jne... Siis ihan hyvä hetki pysähtyä katselemaan ympärille ja nauttimaan siitä, mitä on! Pilvillä on aina kultareunus, vai mitä?
VastaaPoistaLissu! Sinä! Onpa ihana kuulla susta!!
PoistaSe on niin totta. Vaan päivät töissä ovat nyt rankempia kuin normiarjessa, ihmeellistä, mutta henkinen kuorma on aika raskas kantaa. Mutta vasta hetki menty, uskon, että kun tämä jatkuu ja jatkuu, niin sitten oma jaksaminen taas muuntuu toisenlaiseksi ja elättelen toiveita aikaansaavan energian kasvusta.
Pilvillä on kultareunus, todellakin. Toivottavasti sellainen löytyy jokaisen pilveen tässä kriisissä.
Olen lukenut "Rouva C":n ja tykkäsin...eilen juuri ajattelin, että sen voisi lukea jo uudestaan....tai jos lukisi Sylvistä kertovan, "Ensimmäinen nainen"...siitäkin tykkäsin.
VastaaPoistaÄsken olin Niilon kanssa pitkällä lenkillä, ihanassa kevätsäässä....siinä ne sitten taitaa ollakkin tämän päiväiset touhut..:)
Päivän touhut jännästi typistyvät, eikä se ole aina huono asia. Aloitin Rouva C:tä jo aiemmin, mutta silloin en päässyt kiinni. Nyt on oikea aika. Tosi eipä ole edennyt viime viikonlopusta... sammun heti kun pääsen sänkyyn... Tuo "Ensimmäinen nainen" varmasti myös tosi hyvä!
PoistaItselläni hyvin ristiriitaiset tunnelmat,tytär varhaiskasvatus alalla myös tällä hetkellä kriittisten alojen töissä.Ihan kamalaa äidille.
VastaaPoistaKun luonto käskee suojaamaan lapsiaan kaikelta.Nyt itse suojassa kotona ja tytär ottaa osumaa jos huonosti käy.
Merkillistä aikaa totta tosiaan,tuli niin nopeasti puun takaa.
Mustista surmista suun muusta luemme historiasta,mutta että nyt itsekin elämme pandemiaa...
Minulle luonto ja koti ovat nyt ne paikat,joissa saan huojennettua huoltani.Tänäänkin nojasin metsässä suuren koivun runkoon ja tuntui helpottavan.
Voi sinäkin hyvin ja pysy terveenä!❤Kauniit,rauhalliset kuvat.❤
Kiitos, vielä kaikki ok, eilen kävin toisessa yksikössä tekemässä työpäivän. Töissä jopa välillä unohtaa tämän kaiken. Toivotaan, että sairaat pysyvät kotona ja virus ei huolimattomuutta yltäisi työpaikkoihin eikä minnekään muuallekaan.
PoistaLuonto ja koti ovat hyvät! Minullakin nyt tämä viikonloppu tässä, aion pysyä kotona ja piipahtaa luonnossa, siellä, missä on tyhjää.
Voidaan hyvin!
Niistä "sivukujien hiippailuretkistä" täälläkin iloitaan:) On kiva nauttia jälleen valosta, auringonsäteistä, pitkän ja pimeän talven jälkeen. Ulkona monesti ajatuksetkin tuulettuu ikävistä asioista edes jonkin verran.
VastaaPoista