sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Horisonteissa








Olen 

huomannut iltaisin nousevan syksyn tuoksun
kuullut lähtevät linnut
antanut katseen viipyä horisontissa, horisonteissa, etsinytkin niitä
pohtinut mielenrauhan olemusta, sitä, mistä se yllättävästi välillä löytyy 
kävellyt, pyöräillyt, ollut puolikuntoinen ja väsynyt, panostanut unen määrään
suunnitellut ja tehnyt muistiinpanoja
miettinyt sivukujieni tarpeellisuutta
seisonut mäntyjen ja kuusien alla sateen suojassa, tarkkaillut sieltä veden pintaa
järjestellyt ja ihmetellyt lapsista tyhjenevää kotia
katsonut Rantahotellin uusimman kauden yhdeltä istumalta
kuunnellut Stefan Bremerin kuvallisia kertomuksia
tajunnut rajaamisen mahdollisuuden, niin ja tarpeellisuuden
potenut päänsärkyjä, niskajumia, ärsytystä
kaivannut joogaa
ja viettänyt hyvää viikonloppua kotipiilossa miehen kanssa.





 

2 kommenttia:

  1. Oi sua siskonen♥ Niin paljon samoja tuntoja täälläkin.
    Työ tuo väistämättä omat taakkansa ja vaatii valtavasti paneutumista, minkä vastapainoksi on välttämätöntä huoltaa itseään. Kun siihen pakkan sattuu elämän nurjempia ylläreitä, niin väsähtäminen on enemmän kuin todennäköistä. Kotipiilossa - hurmaava ilmaisu! - on tavattoman arvokasta saada voimaantua.

    Haeskelen suuntia ja merkityksiä nyt lujaa. Se on kuluttavaa, mutta pitää myös väkevästi elossa.

    Ja samoin olen miettinyt lehmuskujan kohtaloa. Tahti on hiipunut, sitten toisaalta matka on ollut niin merkityksellinen, etten ehkä hennoisi sen vieläkään päättyvän. Instaan olen hiukan tutustunut, mutten pysy millään sen vauhdikkaassa tempossa;)

    Voimantuojia, iloa ja valoa hetkiisi ihanainen♥

    VastaaPoista

  2. Keveitä ja lempeitä ajatuksia ♥. Kotipiilo on tärkeä! ♥ Toivottavasti jooga on palannut.♥

    VastaaPoista