torstai 14. helmikuuta 2019

Missä maisemat ovat vain minun





































Työmatkani on lyhyt. Kävelen mäen päälle ja sieltä pienen metsän halki mäen toista puolta alas. Aikaa menee noin 10 minuuttia. Silti aina tuntuu siltä kuin ehtisin hetkeksi kokonaan toiseen maailmaan, tai johonkin sellaiseen ikiomaan maailmaan, missä maisemat ovat vain minun ja taivas aina erilainen, kaikkialla ihmeellinen rauha. Otan aina ohikuljettuja maisemia ja taivaan tilanteita talteen, on niin kaunista.


 

10 kommenttia:

  1. ihana työmatka sinulla, metsän halki. Metsässä asuukin metsän henget ja se on suomalaisen sielun koti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On, tosi ihana. Viime aikoina on vain ollut liian liukasta kulkea tuolta, mutta pian taas pääsee! Keskellä kaupunkia ja pieni metsä, sekin riittää!

      Poista
  2. Jänniä ja kauniita otoksia.Tiedän niin hyvin tuon tunteen,kun maisemat ovat vain minun ja onnellisuuden määrä on kovasti korkea.
    "taivaan tilanteita talteen" ♡♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Hämmentää aina se, kuinka pienikin riittää, millainen voima hyvällä voi olla, vaikka sitä olisikin vain ripaus ja hetki kerrallaan.

      Poista
  3. Ihanasti sanallistettu arkikokemus, josta tulee tarkkailun ja havainnoinnin kautta seikkailu. <3

    -Ruut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Ruut! Ihanasti tulkitset, seikkailu, totta!

      Poista
  4. Kuljetit sanoillasi niin hurmaavasti, että pystyin kuvittelemaan ja tuntemaan työmatkasi maailman, oi. Hurmamatkaa saat taittaa! Ja nuo kuvasi kauniit, jälleen oi! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, se on jotenkin niin oma maailma, aina hetken verran, puut, linnut, taivas ja rauha. Valtava ilo!

      Poista
  5. Kuin vaihtuva taidenäyttely, aina uudenlainen:) Näistä kuvistasi tuli mieleeni yksi oma syyskuinen piirrokseni, kun innostuin mustien metsän puiden välistä näkyvästä valosta: https://vaaranlaella.blogspot.com/2018/09/syyskuun-varhaisen-aamun-valo-piirros.html

    VastaaPoista