sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Muuta kuin

































Jonakin aamuna taivas oli toisenlainen, ilma oli muuta kuin harmaata märkää. 

Liian lyhyet päivät. Tarvitsisin hitaita venytyksiä, rauhallista hengittelyä, mielen tyhjennystä. Tarvitsisin maiseman horisontilla ja vapaat askeleet. Pitänee toimia tarpeiden mukaan, venyttää päiviä tai tehdä tärkeysjärjestykseen muutostoimenpiteitä.

 

2 kommenttia:

  1. Voi Satu, minä voisin antaa sinulle tällä hetkellä hieman oman päiväni vapaa-ajasta.
    Täällä taas venytykset käyneet hiukan liiankin pitkiksi ja mieli liiankin tyhjäksi.
    Kesäaikaan liika vapaus oli lahja, nyt voisi jo olla hiukan aikataulujakin. :)
    (uusia töitä kun täällä koko ajan etsin).
    Kaunista purppuraa taivaalla!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sentään, toivon, että työtä löytyy!! Mä olen kiitollinen työstäni, nyt vaan ihan liikaa kaikkea, pakollista ja ohimenevää onneksi, mutta asioita, mitkä on vain jaksettava suorittaa. Kyllä tämä tästä taas. Tasapaino olisi kai hyväksi meille molemmille?

      Kiitos sinulle!

      Poista