lauantai 22. syyskuuta 2018

Juhlia voi jälkeenkin




















































Maailmassa värit vaihtuvat, huomasin vasta tänään, ja kas, huomenna onkin jo syyspäiväntasaus, mitä ihmettä! Olen aina juhlinut tätä taitekohtaa, mutta miten nyt käy, ei ole juhlatuuli, ei tunnu taitekohdalta. Pitänee siis odotella, juhlia voi jälkeenkin.

Viikolla laahustin erään rakennustyömaan ohi, siellä aitojen sisällä yksi työmiehistä tanssi kesken töittensä, hymyilytti. Sitten katselin erästä pientä tyttöä syömässä lounasta. Hän oli pukeutunut sateenkaarihameeseen, selässä isot siivet tarrakiinnityksellä, ja ne siivet, ilman niitä ei kuulema voinut olla. Mietin, hankkisinko itsekin sellaiset, edes pienet. Sateenkaarihamekin olisi kyllä ihana. Arjen päätteeksi puhuttiin siitä, miten erilailla voi kokea äänen, hälyn ja liikkeen, miten erilaisia tapoja ja tempoja on puhua. Sen jälkeen ollaankin oltu aikalailla hiljaksiin.

Luin lauantai-iltapäiväkirjana Elin Willowsin Sisämaan, oletko lukenut? Sen myötä melankolia kääri minut ympärilleen, tiukasti. Pysähtynyt tunnelma otti täysin sisälleen ja teksti vei mukanaan. Hienosti kirjoitettu, luotu maailma. Vaikuttava, ja kuten jo sanoin, jätti jälkensä (melankoliapeitto on nyt vain riisuttava ympäriltä pois). Suosittelen. 


"On outoa olla ilman suuntaa, näkemättä horisonttia. En ole menossa minnekään."

- Elin Willows, Sisämää
 



6 kommenttia:

  1. Ihana teksti.Kiitos kirjavinkistä!Välillä kaipaan melankoliaa, pitää muistaa kirja silloin.
    Ah,nämä kuvasi!Kaunista melankoliaa niissäkin, ja pysähtyneisyyttä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja ole hyvä :) Totta, että melankolia on välillä tarpeen, tunnistan kaipauksn. Ja sitten taas toisinaan se on liian tiukka peitto ympärillä. Kiitos, myrsky oli alkamassa silloin kun kuvat otin. Olin pusikoissa piilossa, hiljaa paikallaan :)

      Poista
  2. En ole lukenut enkä tiedä uskaltaisinko nyt, jos se on melankolinen. Toisaalta voisi antaa perspektiiviä. Olen nyt lomalla vähän kirjoitellut ja "opiskellut kirjoittamista".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, minulle se aiheutti melankolia-puuskan, sellainen on välillä hyväksikin, mutta ei aina. Perspektiivin hakeminen voisi toimia tämän kanssa, mutta jos kaipaa piristystä tai virtaa, niin sitten kannattaa tarttua johonkin toiseen kirjaan. Oi, loma! Ja kirjoittaminen, sen opiskelu, ihanaa! Onnea kirjoittamisellesi, hyvää lomaa!

      Poista
  3. Hei kaimaseni, tulin vastavierailulle :') Täältähän löytyy vaikka ja mitä kaunista ja ajatuksia herättävää! Taidan liittyä lukijaksi! Mukavaa syksyn jatkoa ruudun toiselle puolen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vaan kaima, kiva kun tulit! Kiitos, mukava kuulla, ja ehdottomasti ihanaa jos myös jäät :) tervetuloa! Kiitos, sinulle myös kaikkea kaunista syksyysi!

      Poista