lauantai 17. joulukuuta 2016

Valon lähteitä
































Aika, jolloin vaelletaan pimeydessä. 

Tänä vuonna olen selvinnyt tästä ajasta kiitettävän hyvin. Valoisalla mielellä, valon lähteitä muualta hakien, enimmäkseen. En ehkä ole antanut pimeälle sitä valtaa, mitä se tarvitsee voidakseen nylkeä vaeltajansa armotta. Ei se helppoa ole ollut, sillä musta säkki päässä tuntuu toisinaan siltä, että tukehtuu juuri nyt. 

Ensi keskiviikkona mulla on tämän vuoden viimeinen työpäivä. Aloitan loman, lopetan elokuussa alkaneen karkki- ja suklaalakon hetkeksi ja samaan aikaan maailma valkenee kirkastuen talvipäivänseisauksen myötä. Ihan heti samantien, eikö niin? 

 

14 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Ninnu :) Epätoivoista pimeäkuvausta :)

      Poista
  2. Samaa mieltä Ninnun kanssa, ensimmäinen kuva on niin totta.
    Ja viimeiseen kysymykseen vastaus on ilman muuta! Ollaan vaan tarkkana, niin huomataan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei täältä, nyt ollaan siinä hetkessä! Täysi harmaus ympärillä, mutta huomenna jo hetken valoisampaa!

      Poista
  3. Ihan rupesi hymyilyttämään tämä realismi, jonka olet saanut vangittua kuviisi! :)
    Tuo ensimmäinen on minunkin mielestäni tosi hieno!
    Jos minulta kysytään niin ihan heti,kiitos!!Ja mielummin vaikka hiirenkorvat heti perään!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Pimeyden realismi! :D Ihana ajatus! Vettä tihkuu ja maailma on harmaa, mutta hei, valoa kohden taas matkalla!

      Poista
  4. Ihanat kuvat!
    Valoa kaipaisin minäkin just nyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Essi! Kyllä se vielä saadaan käsiin!

      Poista
  5. Minä jopa nautin hämäryydestä ja pimeydestä, mutta valtavan väsynyt olen tähän aikaan vuodesta. Tuntuu, ettei mikään määrä unta riitä. Voisin varmaan vaipua horrokseen pariksi kuukaudeksi. Mutta valo voi olla sydämen valoa pimeydessä, se riittää.

    Kaunista joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoa on niin monenlaista. Joskus riitä valoksi sekin, että ajaa naapurikaupunkiin, vaeltelee siellä hetken, kohtaa kauneutta. Hämärä on ihana,
      oikeastaan nämä harmaat vetiset päivätkin ovat tunnelmaisia, mutta saavat kyllä tuon väsymyksen ihan mittoihinsa! Horros olisi tosi hyvä. Pitäisi joskus kokeilla.

      Kiitos, sinulle myös!

      Poista
  6. Minustakin tuntuu, että pimeä aika on mennyt paremmin kuin tavallisesti. Johtuuko se lumesta? D-vitamiinista? Siitä, että on ollut niin paljon työtä?

    En tiedä, mutta hämäryys on tuntunut lempeältä ja hyvältä. Silti: 22. päivä on odotettu taite!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla ainakin vaikutti se, että aluksi oli hiukan lunta, pakkasta ja kuivaa. Jos koko pimeäaika olisi ollut tätä mitä nyt, märkää harmaata, sitten olisin ollut pulassa.

      Hämärässä on turvallisuuden elementti vahvana. Mennään tyytyväisenä valoa kohden!

      Poista