lauantai 27. elokuuta 2016

Alati muuttuva

































Kävin ulkona puiden sisällä. Aurinkoa, happea ja myllertävää tuulta. Vahva ja varma kallio jalkojen alla, tuulen synnyttämä villi liike ympärillä. Katseessa alati muuttuva näkymä, silmänräpäyksessä kaikki jo ihan toista. Liikehtivä kauneus, tavoittelin sitä.






10 kommenttia:

  1. !!!

    Sellainen huudahdus, että tämä on toinen maailma, vihreys jonka sisään tuntee olevansa tervetullut milloin vain.

    Hieno epätarkkuus, kaunis bokeh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ilona. Tuntuikin siltä, että kävin jossain ihan toisaalla, livahdin hiljaa sisään, kurkistelin ja sitten taas salaa katosin pois.

      Poista
  2. Rakasta tuulta...sellaista, kuin täälläkin eilen oli. Keski-Suomea ripotellut tuuli voisi pelottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, rajansa kaikella, kivalla tuulellakin!

      Poista
  3. Hyvi olet tavoittanut tunnelman.
    Oli kyllä outo tunne olla puiden alla, jossa olikin aivan rauhallista,
    tuli mieleen Elsa Beskovin Tonttulan lapset-kirjasta kohta:
    'Kun tuuli yltyy myrskyksi ja maata hallitsee,
    maan tasalla on tyyntä ja rauha vallitsee.
    Vain havumetsä huojuu kovalla kohinalla...'
    (suom. Eila Kivikk'aho)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seija! Oh, ihana tuo Beskow, tosi ihana, kiitos siitä!

      Poista
  4. Ai että näitä kuvia, just tätä tällasta sun tyyliä valokuvata ihailen ja siitä niin kovasti pidän! Liikehtivän kauneuden tavoitit kyllä aivan ehdottoman hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh Kettu, kiitos sinulle kovasti :) Ihana kuulla! Lempipuuhaa :)

      Poista