lauantai 23. heinäkuuta 2016

Unohtua merelle...




































Elämän laiturilla, Olavi Heino, 2016





Unohtua merelle...

Voi, niin käy helposti. Unohdun mielelläni.












15 kommenttia:

  1. Unohdu vain ❤️
    Minä unohtuisin mielelläni tuohon omalle mökkilaiturillemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seija, voisiko tavoitteeksi ottaa unohtumisen? Se olisi ihanaa. Pitäisikö oikeasti kokeilla? (kunhan ei unohdu töihin)

      Poista
    2. Kuulostaa hyvältä. Ehkä ei koko aikaa, mutta aina välillä kunnon unohtuminen johonkin tunnelmaan tai paikkaan. Se olisi ihanaa!

      Poista
  2. Oi. :-)

    Osaako joku selittää meren mieltä tyynnyttävän vaikutuksen? Muumipappa (siinä yhdessä kirjassa) tutkii merta ja muistaakseni toteaa, ettei merta voi selittää.

    VastaaPoista
  3. Muumipappa ja meri, se olisikin luettava uudestaan. Minä ajattelen meren olevan vapaus. Ja mahdollisuus. Kauneus. Rauha. Ja seikkailukin se on :)

    VastaaPoista
  4. Kun unohtuu,elää vain siinä hetkessä.Unohduksissa ei onneksi osaa kurkoittaa tulevaan, eikä märehtiä menneitä? Minäkin rakastan unohtua.Niissä hetkissä ihminen on jäänyt juuri siihen, missä haluaakin olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kauniisti sanot. Jotakin sellaista, mitä tarvitsisi enemmän kuin mitä osaa ottaa.

      Poista
  5. Miten nuo purjeveneet ikkunoissa ovatkaan aina yhtä viehättäviä? Hyviin paikkoihin tai tilanteisiin on joskus ihana unohtua hetkeksi. Ehditkö nähdä näyttelyn? Julisteen kuva on ainakin kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat jotenkin niin rohkeita ja valmiita, täynnä unelmia, eikö?

      En nähnyt näyttelyä, harmi, tuo juliste on tosi hieno ja näyttelyn nimi iski minuun täysillä :)

      Poista
  6. Voi niin minäkin haluaisin unohtua. Mutta kun mihinkään ei tunnu voivan unohtua näinä päivinä. On liikaa ohjelmaa ja aikatauluja. Ehkä me kuule joskus vielä unohdutaan jonnekin, se tekisi hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, samoja mietteitä, sama kaipuu! Ehkä me vielä, ehdottomasti pitää saada unohtua ja totisesti tekisi hyvää! Jotenkin mua lohdutti ihan hirmuisesti tuo ajatus unohtumisesta, ja saman tien siitä tuli myös haave.

      Poista