sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Hiljaa paikalleen











Kävin merituulen rannassa. 
Tarkistin veneet, veden pinnan liikkeet ja kaislat, puut, kivet. 
Halusin pysäyttää ajan, ja luulen, että sen teinkin.
Jotain jäi hiljaa paikalleen, mieleen ja kuviin, 
lausumattomiin sanoihin, veden hitaisiin väreilyihin. 








 

7 kommenttia:

  1. Hieno tunnelma, jonka voi tallettaa kuin jalokiven sisäiseen aarrepussiin. Tarvittaessa sitten ottaa esiin ja voimaa antamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seija, tunnelma kuin aarre, kyllä. Kyllä tämä vuodenaika on onni.

      Poista
  2. Merivesi on kuvissakin jotenkin eri kuin järvivesi. Sanoo sisämaan tyttö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se varmaankin on, totta. Järvivesi on ihana myös.

      Poista
  3. Maailman herkin kuva veden liikkeestä! <3 Ja tuo patinoitunut puu,ah!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vesi on... uskomaton! Ja totisesti, tuo vene ja puu, huokailin minäkin tuolla!

      Poista
  4. Kiitos Sussi! Olin ihan pakahtua tuolla. Vene ja kaikki.

    VastaaPoista