tiistai 16. kesäkuuta 2015

Toiveena
































Toiveena tehottomuus. Hidas laskeutuminen. Uinuva katse ja unenomaiset, satunnaiset ajatukset, mielellään äänettömätkin. Tunnelma, jossa tavoitteellisella tekemisellä ei ole sijaa, vaan jossa merkityksellisempää on oleminen, aistiminen, pienet huomiot kuten pehmeän tuulen suunta ja sielua koskettavat sanat, joita jää miettimään kirjaa lukiessa. Toiveena asettua tähän kesään, tähän hetkeen. Viimein. (säästä viis) 

Uskon vahvasti, että ilman pitkällisen puurtamisen jälkeistä tehotonta olemista ei voi virkistyä.
 


"Hidasrytminen kulkeminen viritti mieleni toiseen olotilaan."

Anneli Vainio
Eksyvä löytää, Matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä



16 kommenttia:

  1. Minä olen ollut toivottoman tehoton jo niin pitkään, että tarttis tehoja, mutta ne tulevat kunhan virittäydyn tuon Anneli Vainion mukaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei, niin mäkin , tosi tehoton kaikessa sellaisessa, missä haluaisin olla tehokas. Nyt mehut ovat menneet täysin kevään töissä sekä juhlapuuhissa. Koitan saada itteni tästä elpymään, jos sitten löytyisi tehot taas niihin ikiomiin tärkeisiin.

      Poista
  2. Just noin. Tuota toivon, haluan olla. Ehkä vähän sellaista matkantekoakin. Kävelyä.

    VastaaPoista
  3. Allekirjoitan täysin.

    Toivottavasti toiveesi toteutuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, toivon minäkin. Väsymys on ihan huikea. Annan sen olla rauhassa.

      Poista
  4. Ihana toive, joka toteutukoon oikeaan aikaan sopivalla tavalla.

    Arvaa, mitä täällä tapahtui! Odotin omaa tehottomuuttani. Luulin oikein nautiskelevani, nukkuvani pitkään jne. Ehei, lamaannuksen eli totaalisen tylsistymisen sain. Istuin jokusen päivän, haukottelin ja tuijottelin tyhjää (= järjettömän rasittava seuralainen täällä asuville). Sitten alkoi tapahtua. Raivaan nyt kolmatta päivää arkistoja, laatikkoja, hyllyjä. Miten ihana tehdä jotakin näin näkyvää, näin konkreettista ja avaavaa! Valtava tyhjentämisvimma ja energia ja ilo siitä, että voi keskittyneesti touhuta vain yhtä asiaa vailla ajatuksellisia monimutkaisuuksia. (Luultavasti höyryän enemmän kuin saan aikaiseksi, en ole kovin järjestelmällinen.) Eivätkä ollenkaan haittaa nämä sateiset päivät. (Silti arvaan, ettei omalla kohdalla asettudu kesään tai se oivallus tapahtuu joskus heinä-elokuun vaihteessa, kun muut jo alkavat valmistautua tulevaan syksyyn. Jotenkin se on silti hyvää aikaa, sopivalla tavalla haikeaa.)

    Odotan, miten sinä laskeudut hidasrytmisyyteen. Nauti tästä siirtymästä myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja kiitos :) tärkeää tuo oikea aika ja sopiva hetki, usein yllättyy siitä miten asiat menevätkin toisessa järjestyksessä, toisella tavalla.

      :D mä tunnistan tuon totaalisen tylsistymisen!! Ehkä se onkin kuule just se, mitä kaipaan, että alkaa niin paljon ottaa pattiin, että tulee se energiaryöpsähdys ja hillitön tarve tehdä... Mulla kävi nyt jo hiukan niin, kun oltiin pellon laidassa juhannus (1 vrk), niin olen ihan virtaa täynnä ja jopa päähän tupsahti yksi uusi ajatus oppariini. Ihan yllättäin!

      Keskittyneesti touhuta vain yhtä asiaa, se on totisesti tarpeellista!! Ja vielä sellaista mikä ei tosiaan vaadi suurempaa aivotoimintaa. Melkeinpä väittäisin, että se tila on verrattavissa tuohon omaan toiveeseeni, ainakin molempien tilojen päämäärä voi olla samankaltainen. Virkistynyt, avara pää.

      Mulla on viikko töitä ja sitten 5 viikon vapaus. Olen alkanut jo irtautua ja se on parasta.

      Poista
    2. Kyllä, tuollaiset yllätykset tulevat tarpeeseen. Ja se tylsistyminen! Viisaat pellon laidat!

      Hyvää irtautumista!

      Poista