Perinteisesti ollaan aina käyty järvellä uimassa kesäloman kunniaksi, toisinaan jopa ennen päättäjäisiä, sillä on ollut aikoja, jolloin helteitä on suotu jo toukokuussa. Tänään sain järvelle mukaan tyttären ja kaverinsa, ja he jopa uskalsivat veteen saakka. Minä en edes yrittänyt, vaan palelin rannalla vallattomassa tuulessa.
Lupaavat tuulia viikollekin. Jostain syystä ne tekevät nyt olon levottomaksi, sellaiseksi, ettei osaa keskittyä mihinkään. Rauhaton mieli.
Ihanat kuvakulmat! :)
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaSiellä on oikeita rohkelikkoja, kun käyty jo kastautumassa! Tunnistan kuvaamasi levottomuuden. Tuuli tuokoon luoksesi myös iloa alkavaan viikkoon. Ja voisikohan tuuli tuoda meille myös tyyneyttä, sitä jäin miettimään ja toivomaan....♥
VastaaPoistaKyllä, hurjia mimmejä! Ja nyt on tuo oma tyttö ihan nuhanenänä, tietty. Voi, tyyneys olisi todellakin tarpeen! Ihmettelen tätä levottomuutta, voi että.
PoistaHui...ajatuskin uimisesta tässä kelissä nostaa ihon kananlihalle..:)
VastaaPoistaNo niin tekee, mä palelin rannalla ja harmittelin, ettei hanskat olleet mukana :D
PoistaRauhaton mieli täälkin. Kaunis vihreä ja vesi.
VastaaPoistaSielläkin, voi että. Niin, vihreä on nyt hurmaava, ja vesi aina.
PoistaNyt on kyllä ollut ihan uskomattoman tuulista pitkin viikkoa! Katolla vain rytisee kun oksia lentää vasten peltikattoa ja ulkona saa pitää tukastaan kiinni, ettei lähde tuulien matkaan. Täytyy sanoa, että ei ainakaan auringossakaan kuuma tule! :D
VastaaPoista