lauantai 14. helmikuuta 2015

Maailmoihin selkeyttä
































"Kenellä tahansa on oikeus sanoittaa minuuttaan, kokemustaan ja maailmaansa ilman koulumestarien, poliitikkojen ja byrokraattien, jopa ilman terapeuttisten paimenten hoivaa. Aktiivisten ja vuorovaikutuksellisten keskustelujen avulla voidaan tuottaa yhdessä sanallisia "konstruktioita", antaa merkityksiä, lukea ja kirjoittaa maailmoja itselle ja toisille."

Juhani Ihanus kirjallisuusterapeuttisesta sanatyöstä 
Tuula Heikkilän, Leena Paloheimon ja Ilkka Taipaleen
toimittamassa kirjassa Mieli ja taide (2000)



Minä olen parhaillaan jossakin erilaisten maailmojen välitilassa, yritän jotenkin pohtimalla, lukemalla, kuvittamalla ja sanoittamalla kasata maailmoihin selkeyttä, mutta tuntuu siltä, että tarvitsisin tähän hätään kartan, kenties kompassinkin.



11 kommenttia:

  1. Mullakin on vähän sellasta että nyt tarttisin jonkunlaisen kartan.. ehkä.

    Ihanat katot kuvissa!

    VastaaPoista
  2. Mullakin on vähän sellasta että nyt tarttisin jonkunlaisen kartan.. ehkä.

    Ihanat katot kuvissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä sitä on hiukan hukassa, juuri nyt täällä liian paljon materiaalin keskellä, eksyneenä.

      Kyllä, katot on ihanat, ja tykkään niin tikkaista katoilla.

      Poista
  3. Ajattelin pitkää tarvitsevani karttaa ja kompassia, mutta sattumien summana ne ovatkin kulkeneet tässä vierellä koko matkan ajan. Ehkä tuo auringonpaiste paljastaa sullekin suunnan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisinaan huomaamatta reitit selkiytyvät. Oi aurinko, olin tuolla ulkona aeimmin ja meni ihan ajantajukin auringon lämmössä! Että jos kartta ja kompassi on tarpeen, niin nyt myös kello :D Ei vaan, kyllä mä tästä löydän oikeille reiteille, on vaan niin paljon tuota opiskeluhommaa, etten oikein saa nyt siihen selkeyttä.

      Poista
  4. Oikeiden portaiden päitä! Selkiintyviä suuntia!
    Valoisia väyliä!
    Talvitaivas oli tänään niin lempeä ja levollisen sioninen!
    Kiivettiin tanssien pyörteistä arjen askeliin totuttelevan neitosen kanssa Kakolan mäelle, tuntui hetken kuin olisi ollut kaikkien kattojen laella:)

    Kauniita kattoja sun kuvissa.

    Voi hyvin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava keli, oi että! Ja aurinko, sehän tunkesi kysymättä sisään heti aamusta! Kakolanmäki on upea paikka, voi että! Maailmojen katoilla :) Kiitos, mäkin tykkään näistä katoista sekä rappusista :) Samoin!

      Poista
  5. Mäkin tykkään että joku kompassi saisi olla. Kun potentialisista reiteistään puhuu ystäville ja sukulaisille, he peilaavat aina vastauksiaan vähän oman kuvansa kautta, eli peilissä näkyy minun (jonka pitäisi ratkaista suunta) lisäksi myös heidän kuvansa. Eihän se tietysti merkityksetöntä ole, mutta joskus tuntuu että tarvitsisin objektiivisemman kartan.

    Voi miten tykkään mansardikatoista, talot näyttää ihanilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, pohdiskelu muiden kanssa antaa kyllä vinkkejä ja ehkä uusia ajatuksiakin, mutta kyllä se kaikki kuitenkin on yksin ja omassa päässä muovattava kuntoon. Apuvälineet siihen olisivat kyllä paikallaan.

      Talot on ihanat, ihailen aina kauempaa.

      Poista