torstai 30. lokakuuta 2014

Aamulla


































Taivaan hämmentävä kauneus.
Tuulten suunnat, pilvien liikkeet.
Aamulla, 
jälkeen kahvikupillisen,
ennenkuin piti taas lähteä.


Nyt illalla,
vai yöksikö tätä jo pitäisi sanoa,
kaikki tuhannet sanat etsivät paikkaansa,
ympärillä monet pehmeät unen äänet.
Olen turvallisessa pesäkolossa.


 




9 kommenttia:

  1. Minulla on tiettyjä blogeja, joiden päivittymistä janoan ja odotan. Tämä sinun blogisi kuuluu kyseiseen joukkoon. Kiitos siis tiuhasta tahdistasi! Ja kiitos sanoistasi, hellyydestäsi lukijaa kohtaan aina. Tänne on hyvä tulla lepäämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ilona, olet ihana, kiitos kun tulit ja sanoit. Ihana kuulla, että sivukujat tuntuu lepopaikalta, sellainen tämä on itselleni, oma kupla. Ja voi että, hellyydestä...olen nyt ihan mykistynyt. Kiitos tosi paljon.

      Poista
  2. Niin kauniiden kuvien kera, kauniita ajatuksia -kiitos.

    VastaaPoista
  3. Voi täällä oli juuri tuollainen taivas tänään aamulla, ennen aurinkoa. Nyt olen pesäkolossa, tämä ihana launtaimahdollisuus.
    Kaikki tuhannet sanat etsivät paikkaansa. Niin kaunis lause, ja siinä on paljon, minusta tuntuu, että mielessäni on menossa juuri nyt myös jotain tuollaista, mutta ehkä ei vielä edes tuhansia sanoja, en tiedä, ajatuksia, joita olen lukenut, mutta joita en pysty sijoittamaan järjestykseen enkä saamaan vielä ehkä sanoiksikaan.
    Kiitos Satu sinulle tästä ihanasta blogistasi. Ilonan tavoin ajattelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei sinne pesäkoloon täältä toisesta kolosta, sohvan nurkkaan olen pesiytynyt niin tiukasti, että en tiedä irtoanko maanantaiaamuna minnekään!

      Kiitos sinä ihana, voi että, tiedän kyllä tuon tilan, jossa ajatukset vaeltavat tiuhaan, vähän villeinä, niin, ettei niihin vielä saat tartutuksi, kiusoittelevat ja karkailevatkin. Mutta sitten kun saa napatuksi yhdestä kiinni, alkaa sen ympärille kerääntyä ajatuskavereita, pikkuhiljaa ne rauhoittuvat järjestykseen. Täällä tosiaan sanat ihan villeinä, eivät meinaa asettua millään.

      Kiitos, voi että kun lämmittää tämäkin, kiitos itsellesi kun käyt ja olet siellä omassasi!

      Poista
  4. Kiitos. Oli ihmeellinen aamunäkymä, olin niin lumoissani, että melkein unohdin lähteä töihin.

    VastaaPoista
  5. Hei, nyt tekee mieli osallistua kiitokseen Ilonan sanoin. Minulta jää kovin helposti sanomatta... Tänne tullessaan tietää saavansa lempeyttä ja hellivää kauneutta osakseen. Kiitos blogistasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sinuakin, kiitos tosi paljon, kaikki tämä ilahduttaa suuresti! Ja kiitos sinulle omastasi, ihanasta!

      Poista