maanantai 14. huhtikuuta 2014

Huomatakseni 2

































Lupasin ehtiä, huomata.
No arjessa ehtiminen on mitä on.
Aikaa on vain hetki, vartti siellä, toinen täällä.

Tänään menin Turkuun luennolle.
Keskellä kaupunkia, parkkipaikalla oli kuitenkin puu.
Ja minä hetken sen alla. Huomatakseni.

Taivas oli sininen, tuuli vallaton.
Ja puu pieni kaunotar.

Toisinaan varttikin riittää
ja se hetki voi olla vahvempi kuin koko mennyt päivä.



 
 

15 kommenttia:

  1. "Parkkipaikalla oli kuitenkin puu..." hymyilyttävä lause! Ja suloiset kuvat, ihanat!

    Blogissani on sinulle pieni haaste, ota vastaan jos ehdit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena :) Ja kivaa, haaste! Otan mieluusti vastaan!

      Poista
  2. Suurin merkitys piilee usein pienissä hetkissä. Ja tuollaisissa lempeän hempeissä kuvissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on, pienen tärkeys. Kiitos!

      Poista
  3. Pienistä iloista syntyvät suuret hetket:)

    VastaaPoista
  4. Ihania ajatuksia. Ihanaa kun löysit tuon hetken. Tuli niin mieleeni kun luen nyt iltaisin kirjaani: läsnäolon voima. Tuo on juuri sitä läsnäolon voimaa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, läsnäololla on kyllä huima merkitys. Ei sitä vaan aina muista, mutta hyvä että edes toisinaan.

      Poista
  5. Hetkistä, joissa voi rauhoittua omien ajatusten kanssa, piilee valtava voima. Hauskat tupsut puussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tekee, ja pinikin hetki riittää, uskon niin. Puu oli suloinen!

      Poista
  6. Lumoavaa!


    Tuohon keskimmäiseen kuvaan olisi ihana upota. Se, että osaat, näet ja jaat on mieletön lahja. Kiitos näistä voimakuvista!

    -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos J! Ole hyvä, ihanaa, että ovat voimaksi!

      Poista
  7. Minä taas kadotin kirjojen väliin kaikki paperinukkeni, enkä ole vieläkään löytänyt niitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voi! Paperinuket! Toivon, että tulevat vielä vastaan, jonakin oikeana hetkenä.

      Poista
  8. Minä taas kadotin kirjojen väliin kaikki paperinukkeni, enkä ole vieläkään löytänyt niitä...

    VastaaPoista