perjantai 7. helmikuuta 2014

Rahtilaivamatkalla




























Aamupimeässä räntäsateessa lauloi lintu
ja bambi loikki vierelläni. 
Askel oli kevyt hetken verran.


Tänään alkoi jo naurattaa kaikki viikon aikana tapahtunut.
Nauru olisi ollut tarpeen sen kaiken keskellä,
vaan eipä sitä silloin irronnut.
Tein paljon töitä, olin aika vähän kotona.
Lumikuningattaren viitta on nyt valmis.

  
Tyttären uusi soitin on rahtilaivamatkalla meille.
Pian täällä asuu ja soi sello,
ja olemme aika tohkeissamme siitä. 


Kiireen jälkeen on vaikea pysähtyä.
Ajatuskin seilaa paikasta toiseen levottomana.
Ei päätä, ei häntää.
Ostin raikkaan vihreää lankaa, teen tyynyn kevääksi.



 

8 kommenttia:

  1. Oi ihanaa soitin tytär alkaa soittamaan...tykkään sellon äänestä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, hänen haaveensa jo jonkin aikaa, nyt saatin hänelle opettaja ja odotellan soitinta kotiin :) Sello on hieno. Oli ihan lumoissa kun olin ekalla tunnilla mukana. Itse en osaa soittaa mitään enkä laulaa, mutta mies on ammattilainen näis jutuis. Mä kuuntelen sitten sujuvasti ja kuskaan tunneille :)

      Poista
  2. Kuvaat upeasti viikon kulkua ja sen tapahtumia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos, tuntuipa hyvältä sanasi!

      Poista
  3. Voin arvata kutkutuksen sellon saapumisesta, oi. Kiiruusta lepoon laskeutumista, voi hyvin sinä ihana♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, hassua miten sitä itsekin oikein odottaa, sello on niin kaunis! Kiitos, onneksi on nämä vapaat.

      Poista
  4. Sello, oi. Kyllä sopiikin olla tohkeissaan!

    VastaaPoista