tiistai 9. lokakuuta 2012

Talvitaivas




















Tytär odottaa pimeitä kello kahdeksan kouluaamuja.
Niissä on oikeaa tunnelmaa, sanoo hän. 
Minä muistan Nicke Lignellin sanoneen radiossa,
että asenne on iso instrumentti.
Juon laihaa kahvia, väsyn jokaisesta ajatuksesta
ja ihmettelen, minne oma instrumenttini on kadonnut.

Tänä iltana hämärän aikaan taivas näytti jo talvelta.
Kaunis se oli, mutta kaukainen, vaikka on jo pian täällä.

Minä odotan lomaa. 
Sitä ennen etsin kuitenkin sen instrumenttini,
vaikka se onkin kutistunut olemattomaksi.
Taidan tarvita otsalampun ja valomiekan avuksi.







 

7 kommenttia:

  1. Kun voisinkin lähettää sinne otsalampun :)

    Minä olen hirvittävän iloinen siitä, että tuo instrumentti on vielä tallella. Olisi tosi kurjaa elää ilman sitä. Kaikki olisi paljon raskaampaa. Voimia sinne!

    VastaaPoista
  2. Hymyilen ajatukselle valomiekasta. Sellaisen tarvitsen kohta itsekin, mutta vielä päivissä pilkahteleva valo riittää.

    VastaaPoista
  3. tyttärelle terveisiä, täällä toinen samanmoinen, oikean tunnelman odotuksissa :)
    sinä taas kuulostat omaltani, siis tyttäreltäni :) joka nyt tuntuu myös potevan väsymystä.
    iso halaus, voimahalaus!
    ps. enkä usko että sinultakaan se asenne on kadonnut, joskus sitä on vaan väsynyt.
    (otsalamppuhan on vähän niinkuin kolmas silmä :))

    VastaaPoista
  4. Kyllä se siellä jossain on. Ehkä hetkeksi lehtikasan alle eksynyt. Mutta se on:)
    Omani on kasassa alimmaisena:) :)

    Syysvoimia♥

    VastaaPoista
  5. Meillä täällä talven odottajia, välillä tuntuu, että olen vähän kuin sivustaseuraaja, vieläkin saatan katsella käsivarsieni ihoa ja muistella, miltä kesä tuntuu iholla. Sellainen haikeus. Ja sitten arjen kiire, oi valomiekat, niitä tarvitaan. Tänään luulin, etten jaksa, että töiden jälkeen en enää vain jaksa sinne minne olen sitoutunut, mutta kun sain itseni liikkeelle, olin niin onnellinen siitä, että sain olla samanmielisten ja erilaisten naisten piirin ympäröimänä, keskellä tekemisen meininkiä, se auttoi jälleen kerran.

    Uskon valomiekkoihin!

    VastaaPoista
  6. Kirjailijatar! Olisi se tarpeen :D Ja totta, jos ei ollenkaan olis, hui. Kiitos, lämpimästi.

    Ilona! Niin, aika kätevä sellainen olisi. Tarvitisisin ennenkaikkea mielensynkkyyttä vastaan, olisi huikeaa heilutella sellaista, sitten ei varmaan olisi niin ankeaa. Kiitos Ilona. Valoa sinne.

    Ritva! Kerron :) Ja sinun tyttärellesi minulta lämmin hei! :) Kiitos Ritva, voima on se mitä tarvitaan nyt ja halaukset myös, kiitos! KOLMAS SILMÄ!! Vau, en ajatellutkaan, olet viisas sinä siellä! menen heti hakemaan sellaisen kaupasta! Ajattele miten hienoa mennä arkeenkin tämän loman (AH; KYLLÄ; VIIKON LOMA!) jälkeen, kolmas silmä päässä, täysin valppaana! :D Nyt ehdin myös nukkua. Kiitos sinä.

    tinttarus! Onkohan ne siellä samassa kasassa? Karanneet yhdessä? Kiusankappaleet! Pitäisi järjestää etsintätalkoot...

    Kiitos, kauniita päiviä sinne! Onko loma?

    himalainen! Voi uskon!! Ja se on niin huimaa, kun sitten kuitenkin lähtee ja kokee sen kaiken onnen ja hyvän mielen! Niin minulle kävi, luulin, etten jaksa perjantaina lähteä aamukuudelta, torstai oli ihan kamala, vei kaikki mehut ja enemmänkin. Mutta meni ja koin saman kuin sinäkin.

    Pitäisikö koota valomiekkajoukot? Ystävä jo odotti, että tulen sellaisen kanssa kouluun, että olen tehnyt sille jo kassinkin... :D Ihana sellainen ystävä.

    Kiitos sinä, ihania ajatuksia sulla siellä ja talvenodottaja, niin kaunis. Sivustaseuraaja, kesänkaipaaja, ihanaa, että muistat vielä, miltä tuntuu. Minä oikeastaan olen ihan syksyssä, jo haalistuvissa väreissä, painuvissa pelloissa ja marraskuun tunnussa. Voi olla että takerrun tähän hetkeen ja irrotan sitten maaliskuun aikana otteen ja hyppään kevääseen :)Tässä kohtaa haluaisin olla muumi.

    VastaaPoista
  7. Tykkään aina välillä käydä täällä blogissasi lukemassa ajatuksia herättäviä kirjoituksiasi.Tykkään syksystä ja siitä tunteesta kun pimeinä iltoina keräännytään kotiin, kaikki hyvissä ajoin pois koleilta kaduilta ja pihamailta. Tähän asti syksy on ollut kovin raskas mutta nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Voimaantumista sinullekin lomasi aikana. Nostetaan valomiekkamme pystyyn ja sytytetään kirkkaimmat mahdolliset otsalamput valaisemaan pimeyttää :)terkuin Minna

    VastaaPoista