sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Halki sateen

















 






















Olen juossut miehen kanssa yli leveän joen,
kävellyt ystävän kanssa halki sateen.
Olen katsellut, kuinka pellot painuvat tiukasti maahan,
imaisevat taivaalta vedet ja pilvetkin. 




Kuu vahtii nyt. 
Jos menen salaa nukkumaan,
ehkä se ei sitten huomaa ja valvota.










4 kommenttia:

  1. wonderful...! I love this all way through..I have a very special feeling about rain..so so much feelings..and your writing about it, you are a real poet my dear! I feel like I´m there and can feel all that..incredibly beautiful..strong sense of emotions..

    love Lycke

    VastaaPoista
  2. minulla on täällä soivaa sadetta- max richterillä on sellaista äänimaisemaa, jota kuuntelen vuorokaudet ympäri, ämpäri :)

    VastaaPoista
  3. Niin kaunis teksti ja kuvat. Aiai, kun minä nautin tästä tunnelmasta. Nyt on hyvä livahtaa nukkumaan, salaa kuulta.

    VastaaPoista
  4. Lycke! Hey you, thanks so much, I'm happy, happy about your words here :)

    Ritva! :) Ihana sinä, voi miten kiva kuulla susta! Täällä sataa :D

    Kirjailijatar! Kovasti kiitos, sinä kultainen siellä. Nuku makeasti! T. jo kaksi yötä valvonut...huoh...

    VastaaPoista