sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Ja sitten tuli sunnuntai



























Levoton alakulo katosi yöuniin.
Rauhassa valmistettu lasagne,
David Nichollsin kirja Sinä päivänä
ja juuri sopivan hämärä sadeilma
tekivät sunnuntaista hyvätunnelmaisen.

Puuhastelin myös pieniä.
Metallitöissä tekemäni höperö kehys pääsi
tärkeiden puunjuurien ympärille
muistuttamaan vahvoista perusasioista.

Koitan tässä nyt ymmärtää, että huomenna on arki.
Olisin tarvinnut toisen viikonlopun tämän perään.
Kun vasta pääsin vapausvauhtiin.










3 kommenttia:

  1. Voi miten pidän tuosta taideteoksestasi. Ja ihanaa, että sillä on tuollainen symbolinen merkitys. Sellaiset esineet ovat aina kaikista tärkeimpiä.

    VastaaPoista
  2. Kirjailijatar! Kiitos :) Hassu se on, mutta tärkeä.

    VastaaPoista
  3. Minäkin pidän! Ihailin kauan. Ihan liikutuin.

    VastaaPoista