keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Kesken kaiken





havainto, että ollaan jo pitkällä.
Huomaamatta, aika hiljaa on tähän tultu.
Kevyt tunne, aurinko ja valo, raikkaus.

Vapaus moneen, huomaan sen, vähän hämilläni. 
Totuudet, ne kannattaa muistaa, 
kirjoittaa ylös, jotta voi tarkastaa, jos muisti pätkii.
Venyttää, etenkin kylkiä ja lapoja, kaulaa, pohkeita.
Paloittain, rauhassa, jotta nainen pysyy kokonaisena. 
Älyttömyyksiin, ulos totuuksista ei kannata venyä. 
Liika kun on aina liikaa, se jos mikä on niin totuus.
Aika, se on tässä, nyt. 
Kun sen muistaa, on keveys heti läsnä.










 

4 kommenttia:

  1. Tuon reseptin painan mieleeni nyt ja alan toteuttaa pikkuhiljaa, pysyäkseni kokonaisena <3

    VastaaPoista
  2. Ulos totuuksista ei kannata venyä...hienosti oivallettu sinä viisas nainen.

    Tykkään myös noista herkistä kuvista.

    VastaaPoista
  3. Rouva K! Hyvä! Hommaa siinä riittää, se on varma. Ja sitten tulee takapakkeja, kuten tämä loppuviikkoni oli, mutta sitten taas noustaan ja jatketaan :) Kiitos kun kävit.

    Kirjailijatar! Kiitos, sinä siellä, viisas nainen sinäkin, kiitos :) Kun muistaisi sen. Turha yrittää liikoja, luvata liikoja, olla liian reipas. Ei tässä mikään ihmenainen ole!

    Kiva kuulla, että pidit kuvista. Tärkeitä minulle.

    Suvi! Hei Suvi, kiitos itsellesi :) ja mukava kun poikkesit!

    VastaaPoista